Lantionpohjan lihakset ja lantionpohjan merkitys

Lantionpohjan toiminta on ainakin omassa tuttavapiirissä ollut eräänlainen tabu, josta ihmiset eivät halua ja kehtaa puhua. Tai niistä puhutaan korkeintaan raskaana olevien tai synnyttäneiden naisten kohdalla. Myönnän itsekin syyllistyneeni tähän, mutta omassa työssä on alkanut etenevissä määrin tulla vastaan lantionpohjan toiminta osana muuta tuki- ja liikuntaelintoimintaa. Etenkin keskivartalon syvien lihasten toiminnasta puhuttaessa törmää usein lauseeseen ''aktivoi lantionpohja''.  Mikä yhteys lantionpohjalla on sitten muualle vartaloon?

Keväällä koronan myötä useat opinahjot tarjosivat avoimen opintoja ilmaiseksi ja bongasinkin Karelia amk:n tarjoaman lantionpohjan toimintahäiriöihin pohjautuvan kurssin, minkä suoritin kesän aikana. Rohkaistuin itsekin ottamaan omien asiakkaiden kohdalla lantionpohjaan liittyviä asioita esille, ja ilmeni miten yleisiä erilaiset lantionpohjan toimintahäiriöt ovat ja ihmettely, että voiko niitä oikeasti harjoittaa. Siksi haluan nyt tuoda esille lyhyesti mikä merkitys lantionpohjan lihasten toiminnalla on normaalissa arjessa. Infograafin olen tehnyt kesäkurssin yhtenä tehtävänä ja sen kohderyhmänä on raskaana olevat ja synnyttäneet naiset, mutta infograafin tiedot käyvät muillekin!

Käydäänpäs ensin vähän läpi mitä ovat lantionpohjan lihakset. Ne ovat poikkijuovaisia lihaksia ja pääasiassa lihaksista n. 70% on hitaita lihassoluja, koska ne toimivat aktiivisesti ryhdin ja asennon kannattelussa. Nopeita lihassoluja löytyy pääasiassa sulkijalihasten alueella. Lantionpohjan lihakset voidaan jakaa kolmeen kerrokseen:

• ylin kerros eli lantion välipohja (diaphragma pelvis) koostuu peräaukon kohottajalihaksesta (m. levator ani), häntälihaksesta (m. coccygeus) ja peräaukko-häntäluusiteestä (lig. anococcygeus). Kyseinen kerros muodostaa vahvimman kerroksen ja on ratkaisevassa roolissa sisäelinten kannattelussa sekä tukemisessa ja ulostus-, virtsaamis- sekä seksuaalitoimintojen säätelyssä.
• keskikerros eli lantion alapohja (diaphragma urogenitale) koostuu istuinluu-paisuvaislihaksesta (m. ischiocavernosus), välilihan pinnallisesta ja syvästä poikittaislihaksesta (m. transversus perinei superficialis ja profundus) sekä virtsaputken ja emättimen sulkijalihaksesta (sphincter urethrovaginalis). Alapohjan lihasten väliin jää aukko su0li-, virtsa- ja sukupuolielimille).
• alimman kerroksen lihakset muodostavat lantionpohjan sulkijalihakset, johon kuuluu peräaukon ulompi sulkijalihas (m. sphincter ani) ja paisuvaislihaksesta (m. bulbospongiosus). Sulkijalihakset ovat tärkeitä suolen hallinnassa sekä sukupuolielinten ja virtsaamisen säätelyssä.

Jos luet blogia mobiililaitteella niin vinkki vitonen, klikkaa infograafin kuvaa niin saat sen paremmin näkyviin:)

Infograafissa tulee lyhyesti tärkeimmät pointit lantionpohjan merkityksestä osana hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Kuten jo aiemmin mainitsin infograafin kohderyhmästä, niin tiedot käyvät kaikille. Kyllä, myös miehillä on lantionpohjan toimintahäiriöitä ja kyllä, myös miesten tulisi harjoittaa lantionpohjan toimintaa. Omalla kohdalla olen pyrkinyt poistamaan tabua lantionpohjan ympäriltä asiakkaideni kohdalla: moni onkin fysioterapiaan alaselkäkivun vuoksi tullessaan hämmentynyt kun olen ottanut esiin lantionpohjan toiminnan ja aloittanut ohjaamaan sitä kautta esimerkiksi keskivartalon syvien lihasten aktivaation. Monelle keskivartalon syvien lihasten aktivoiminen on helpompaa lantionpohjan kautta, koska lantionpohjan lihaksia aktivoimalla mm. poikittainen vatsalihas aktivoituu tehokkaammin.

 Lantionpohja kuuluu ns. tukikorsettiin (tai ''power house'' niinkuin pilateksen puolella puhutaan) yhdessä syvien selkä- ja vatsalihasten sekä pallean kanssa. Seuraavassa blogitekstissä onkin tarkoitus avata pilateksen kuusi periaatetta, jossa puhutaan keskustan käytöstä ja siellä ilmenee paremmin tuo ''power house''. Ja itselläni herää myös kysymys: kiinnostaako kuulla lyhyesti lantionpohjan toimintahäiriöistä vai onko ne kaikille ihan tuttuja juttuja?

Lähteet

• Angelini, K. 2017. Pelvic Floor Muscle Training to Manage Overactive Bladder and Urinary Incontinence. Nurs Womens Health, 21(1), 51-57.
• Ashton-Miller & DeLancey 2015. Functional antomy of the female pelvic floor. Teoksessa Bo, Berghmans, Morkved & Van Kampen (toim.) Evidence-based Physical Therapy for the Pelvic Floor. Bridging science and clinical practice. Elsevier, 19-34.
• Aukee, P. 2017. Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje. Käypä hoito. https://www.kaypahoito.fi/nix00565.

• Bo ym. 2009. Evidence for benefit of transversus abdominis training alone or in combination with pelvic floor muscle training to treat female urinary incontinence: A Systematic review. Neurology urodynamics 28(5), 368-373.

• Chiarello CM, Falzone L, McCaslin K, Patel MN & Ulery KR 2005. The Effects of an Exercise Program on Diastasis Recti Abdominis in Pregnant Women. Journal of Women's Health Physical Therapy, 29(1), 11-16.

• Coldron Y, Stokes MJ, Newham DJ & Cook K. 2006. Postpartum characteristics of rectus abdominis on ultrasound imaging. Manual therapy, 12(2), 112-121.

• Kyllönen, J. 2020. Lantionpohjan lihakset. https://www.mehilainen.fi/lantionpohjan-lihakset.

• Harvard Medical School. 2018. Pelvis physical therapy: Another potential treatment option. Harvard Health Publishing. https://www.health.harvard.edu/womens-health/pelvic-physical-therapy-another-potential-treatment-option.

• Kyllönen, J. 2020. Lantionpohjan lihasten ongelmat. https://www.mehilainen.fi/lantionpohjan-lihakset/lantiopohjan-lihasten-ongelmat.

• Kyllönen, J. 2020. Raskaus ja lantionpohjan lihakset. https://www.mehilainen.fi/lantionpohjan-lihakset/raskaus-ja-lantionpohjan-lihakset.

• Lee 2017. Diastasis rectus abdominis. A clinical guide for those who are split down the middle. Learn with Diane Lee.

• Lee 2020. Diastasis Rectus Abdominis.

• Mero, A., Uusitalo, A., Hiilloskorpi, H., Nummela, A. & Häkkinen, K. 2012. Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus, 240-241. Saarijärven Offset Oy. Saarijärvi.

• Schereiner, L., Crivelatti, I., Oliveira, J.M., Nygaard, C.C. & Dos Dantos, T.G. 2018. Systematic Review of Pelvic Floor Interventions During Pregnancy. International Journal of Gynecology & Obstetrics. Volume 143, Issue 1. 

• Padoa & Rosenbaum 2016. The overactive pelvic floor. Springer.

• Rocca Rossetti 2016. Functional anatomy of the pelvic floor. Archivio Italiano di Urologia e Andrologia 88(1).

• Töyrylä-Aapio, K., Törnävä, M., Rauramo, I., Kyrklund, M. & Engman, V. 2015. Odottavan selkä. 3. painos. Selkäliitto. https://selkakanava.fi/sites/default/files/content-images/odottavan_selka.pdf'.

Infograafissa käytetyt kuvat: Pixapay

Tekstin koonnut: Heli Liimatta